Kompostimme kyljessä on jo tovin asunut uusi naapuri. Kuten yleensä naapurit, tämäkin muutti tontilleen aivan meiltä kysymättä. Hieman kyllä olisin toivonut hänen puolestaan hienotunteisuutta, sillä hänen tonttinsa on meidän tontillamme. Kirjaimelliseesti meidän kompostissamme, tai siis sen kyljessä. Meillä on kompostina vanha monisatalitrainen arkkupakastin, josta armaani teki minulle toimivan lämpökompostorin. Siellä se seisoo pihan perällä, katoksen alla ja hönkii lehmänhenkäyksiään aina kun kannen avaa.
Nyt lähiaikoina avaamiseen on suhtautunut hieman ristiriitaisesti. Kaino-Vieno teki nimittäin verkkonsa kompostin kylkeen, kahvasta alaspäin. Joten aina kun avasin kannen, meni verkko rikki. Mikä oli toki molemmille hyvin harmillista. Kaino-Vieno, joka sai nimensä aivan sen mukaan, että ajattelin kutsua häntä mahdollisimman sukupuolisensitiivisellä tavalla, sillä en suin surminkaan halunnut lähestyä häntä niin lähelle että olisin selvittänyt sukupuolen. Ja hänestä tuli hän ihan oman käytöksensä vuoksi. Sillä niin käsittämättömiä piirteitä sain todistaa!
Sen jälkeen kun olin muutaman kerran verkon rikkonut ja jättänyt Kaino-Vienon ikävästi hätään, havaitsin, että seuraavilla kerroilla lähestyessäni kompostia ja koskiessani sen kahvaan, hän lähti kipittämään kahvan suuntaan. Jäi sitten istumaan kahvalle ja odotti minun hoitavan asiani - ja poistuvan. Tätä toistui muutaman viikon. Kohteliaasti koputin kahvaan joka kerta ja odotin naapurin kipittävän verkoltaan pois.
Kerran kävi sitten niin, että häiritsin Kaino-Vienoa kesken ruokailun. En jaksanut odottaa sen loppumista eikä naapurini suostunut siirtymään kahvaan. Kiireissäni revin jälleen kerran verkon rikki, vaikka sitä hieman harmittelinkin.
Meni pari päivää, enkä nähnyt naapuriamme enää. Ajattelin, että nyt kyllä menin suututtamaan hänet kokonaan. Mutta ei! Jonkin ajan kuluttua Kaino-Vieno palasi tutulle paikalle ja minä menin koputellen kompostille. Ihmettelin miksi koputukseen ei reagoitu ja avasin varovasti kantta. Naapurini olikin tehnyt verkon nyt niin, että se ei enää rikkoutunut kannen avaamisesta! Voi riemua! Nyt voimme todella elää rauhassa naapureina - minä ja Kaino-Vieno!Päivän turhatieto: ristihämähäkki (Araneus diadematus) valittiin vuonna 2010 vuoden Eurooppalaiseksi hämähäkiksi.
Mietinkin, että mistähän Kainosta tai Vienosta hämähäkistä puhuit häätohinoissa, mutten muistanut kysyä. Melkoinen hämähäkki.. onkohan nekin sitten vaan viksumpia kuin mitä sitä äkkiä ajattelis...Ja voi, en voisi kuvitella ketään muuta, joka koputtelee kompostinsa kantta huomioidakseen hämähäkin kuin sinä. Ihana sinä :)
VastaaPoista