Pientä harrastuksenkaltaista

Ala-asteen lopulla, pitkän kinuamisen jälkeen, sain vanhemmiltani akvaarion. Niin pienen, ettei sellaisia edes tehdä enää. Mutta ihan oikean, lasisen kehysakvaarion, joka veti sisäänsä hurjat 12 litraa vettä! Siitä se sitten lähti - akvaarioharrastus. Altaita on ollut sen jälkeen oikeastaan aina. Uskosti olen muuttanut lasilaatikot jokaiseen kotiini ja välillä niitä on ollut enemmänkin kuin yksi. Mutta ainakin se yksi. Ja aina olen haaveillut, että sitten kun olen iso, niin mulla on myös iso akvaario. Sellainen, mihin mahtuu ihan oikeasti kalankokoisia kaloja.

Onhan minulla komeita kaloja nyttenkin, Malawi-järven ahvenia. Mutta allas on niille aivan liian pieni ja kaloja omasta mielestäni myös vähän. Samoin lajeja. Mutta on nuo jo kotona olevat kuitenkin ihania. Kuten nyt esimerkiksi ystäväni Cynotilapia Afra (jalo reef) - uros, (parempaa nimeä saa ehdottaa!). Komea ja ärhäkkä komentelija. Hän tarvitsee kuitenkin  isomman haaremin, mikäli vapaaehtoisia naisia jostain hommaan löytyy. Ja muutenkin värikäs seura olisi ainakin emännän mielestä muutenkin mukavaa.

Eteisessä se nyt odottaa, isompi allas, johon mahtuisi ainakin yksi viiden vanha. Suorin vartaloin :) Vielä tuo on mallia projekti, mutta eipä tuon kuntoonsaattamisessa kovin kauaa pitäisi mennä. Vähän pitää sisustusta liimailla paikalleen, samoin suodatinta, mutta sitten kipataan pienemmästä altaasta kalat kavereineen uuteen kotiin! Tätä suurempaa tuskin tähän talouteen koskaan tulen saamaan, mutta luulen, että olen tässä kohtaa aivan kylläinen. Katsotaan sitten jos vaikka joskus vuosien päästä olisi mahdollista laittaa joku pienempi kuplimaan johonkin toiseen huoneennurkkaan. Mutta sitten joskus..