Uudet housut

Lähdin sitten tekemään niitä edellisessä kirjoituksessani mainitsemiani samettihousuja. Heti aluksi kavensin lahkeita, tein taskumuutokset ja muita pieniä juttuja. Koristeluakin piti pohtia. Eihän sitä kannata mitään tavallisia ja tylsiä housuja tehdä kun kerran tekemään ryhtyy ;). Ei vaan siis tällä kertaa päätin tehdä ihan kunnolla, kaikilla lisukkeilla nuo housut enkä vain alittaa rimaa niinkuin usein tuppaan tekemään. Eihän sitä aikaa nyt mitenkään kohtuuttoman paljon enempää siihen mene. Tai - no - ehkä puolet enemmän kun laskee kaikki applikoinnitkin mukaan. Mutta se nyt ei vielä ole paljoa, kun ei housujen tekoon noin ylipäätään kovinkaan kauaa mene.

Ja niitä applikointeja siis. Käytin takataskuihin ja etutaskujen sisäosiin kukallista kangasta ja otin sitten siitä samasta kankaasta erikseen muutaman kukan, jotka ompelin kiinni toiseen lahkeeseen. Apuna käytin kiinnisilitettävää kaksipuoleista tukikangasta. Sen avulla tuokin homma on paljon yksinkertaisempaa kuin joskus ennen. En siistinyt noiden kukkien reunoja tiheällä siksakilla, vaan pelkällä tiheällä suoralla ompeleella, joten saa nähdä lähteekö ne kovinkin pahasti rönsyilemään. Tai värjääkö vihreä paksu lanka, jolla tein tuon "köynnöksen". Nämä on näitä asioita joita viisas ompelija miettisi etukäteen. Minä en yleensä muista tai muuten vaan älyä.

Pienestä kukkakankaan hukkapalasta ompelin housujen eteen pienen "merkin", johon vielä lisäsin tähden mallisen nepin. Samanlaisen nepin siis millä housut kiinnitetäänkin, mutta tähtikantaisen. Sillä ei ole mitään vastakappaletta, kun on tuossa ihan vaan koristeena. Tuossa samassa kuvassa näkyy etutaskujen sisäkangas ja housujen neppikiinnitys. Mitään etuhalkiota tai vetoketjua en viitsinyt tehdä. Minusta sellainen on tuon ikäisen lapsen joustavissa housuissa aivan turha. Ja niin oli kyllä nuo nepitkin. Lahkeiden sovittamisen jälkeen lähti housut meinaan hyvin vikkelään jalasta, ihan ilman nappien avaamista. Mutta onpahan napit, vaikka sitten koristeena.

Näihin housuihin tein jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Napinlävellisen kuminauhakuja-kiristyssysteemin. Siis sellaisen, mikä useissa pienten lasten housuissa on. Aluksi meinasin tehdä ihan vaan kiinteän joustoresorin. Sitten harkitsin tuohon kuminauhakujaan kiinteätä kuminauhaa ja lopulta päädyin siihen, että kun kerran kunnolla tehdään, niin tehdään sitten tosiaan niin. Eli ompelin vuorikankaaseen napinlävet, napit ja kiinnitin kuminauhan vielä päistään kankaaseen. Samalla lisäsin merkin, jossa kerron vaatteen olevan "ihan ite rakkaurella tehty". Housujen päälipuolella näkyy tuo kuminauhakuja, mutta vain kuminauhaosuudella, edestä kangas pysyy suorana eikä siinä ole tikkauksia.

Vaikka oikein keskityin noiden tekemiseen, en siltikään ole niihin mitenkään erityisen tyytyväinen. Tuosta vyötäröstä tuli taas aivan kamalan korkea, vaikka ennen vyötärökaitaletta ne oli olevinaan aivan kertakaikkisen liian matalat? Enkä myöskään pidä noista lahkeiden mallista. Pitäisi varmaan etsiä parempi kaava, mutta olen vähän liian laiska piirtämään taas uusia kaavoja, kun "ihan just" piirsin nuokin. Juu, olen todella laiska kaavojen piirtäjä, mutta nyt kyllä tosissani harkitsen sitä. On nuo nyt ihan käyttökelpoiset housut, mutta.. kun ne vois olla niin paljon paremmatkin!

Seuraavia suunnitellessa tutustun kaavoihin varmastikin vähän tarkemmin.