Se sitten alkoi taas, sisätossuaika. Ja semmoiset oli onneksi ostettunakin. Uudet keväällä hajonneiden tilalle. Tosin ostin ihan vaan hätäiseen H&M:stä tytön maun mukaiset ballerina-hörsotystossut alennuksesta, kun halvalla sai. Ja sitten ne oli huonot. Liian isot ja silti puristivat kuminauhan kohdalta. No pidettiin niitä kolme päivää kunnes sai vihdoin kerrottua että "ne ihanat" tossut "vähän" puristaa. Oli jo kamalat jäljet nilkan luissa kun olivat hiertäneet. Mutta kun ne olivat niin ihanat, siis ulkoisesti!
Onneksi kotoa löytyi yllättäin ihan perustossut. En tiedä miten ja miksi, mutta tarpeeseen tulivat. Eikä noissa mitään vikaa, paitsi että niitä on aika monella. Ja vaikka nimi olisi kissankokoisilla kirjaimilla, niin silti ne tuntuvat eksyvän. No - äiti tuunaa. Ja tyttö suunnittelee. Ompelin vielä jotain muuta kun tyttö kaivoi tarpeita esille. Blogiarvonta-voiton nauhoja oli siinä ompelupöydällä esillä, ja sieltä löytyi sitten sopiva, joka "sopii näihin tossuihin aivan täääydellisesti!". Tyttö yritti ensin ehdottaa jos jonkinlaisia ompeluvirityksiä, mutta sain hänet tyytymään rusetteihin. Ja jotta pedantti likkani saisi näistäkin jonkun fiksaation, niin laitoin niihin eriväriset napit, joissa toisessa on numero 1 ja toisessa nro 2. Ja kyllä, siinä järjestyksessä ne on tietysti jalkaan laitettava ja silläkin on väliä kumpi tossu on kummassa jalassa. Ja kyllä, olin tästä tietoinen jo ommellessani. Vaan haittaneeko tuo. Pistäköön tossut jalkaansa miten tahtoo, kunhan pistää.
Alkuperäinen idea näihinkin tossuihin tuli Unikuun terapiahuoneelta, josta saan muutenkin inspiraatiota, tai ainakin kateuden aiheita. Siellä tossuista tuli aikaste paljon kauniimpia samalla idealla. Mutta meille onneksi nämä riittää, varsinkin kun tyttö ei ole nähnyt että voisi nätimpääkin saada aikaiseksi. Nuo nyt erottuvat tossumassasta ja ovat tytölle mieluista joten tekevät tehtävänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti