perjantai 7. lokakuuta 2011

Hörhökuplani säröilee

Pieni pala tavallisten ihmisten elämää on taas päässyt tunkeutumaan minun omaan, suojaisaan hörhökuplaani, ja olen hieman tolaltani. Tällä kertaa koskien YLEn uutisoimaa juttua pikkulasten syömistä purkkiruuista. Siis kun täällä minun kuplani sisällä purkkiruuat ovat niiden äitien hätävara, jotka eivät aina ehdi tehdä lapselleen ruokaa, käyvät koko perheenä paljon reissamassa tai muiden syömässä ruuassa on välillä jotain pienelle sopimatonta. En ole osannut ajatellakaan, että joku käyttäisi noita purkkiruokia lapsen pääasiallisena, ainoana ravinnonlähteenä?! Siis kotonakin, jossa jääkaapissa olisi varmastikin muutakin ruokaa, olettaen että perheessä asuu joku muukin kuin vain se vauva - edes siis sen pienen äiti. Kai äiti sentään syö jotain, joskus?

Huoh! Olen jotenkin niin totaalisen hämmentynyt, ja tunnen toisaalta itseni myös hieman tyhmäksi. Ja myös pikkuisen kiukkuiseksi. Millaisessa maailmassa me oikein elämme, kun markkinavoimat pystyvät noin totaalisesti lyömään itsensä läpi, että pienten lasten äidit ja isät pitävät itsestään selvänä että lapsi syö purkkiruokaa. Ettei käy edes mielessä jokin muu. Myyntimies sanoo "Muksu - vain parasta lapsellesi", ja vanhemmat uskovat? Vai miten tämä oikein menee. Ei kai kukaan myyntimiestä vaikka autotarvikkeiden tai makkaran ostossa usko aivan sinisillä silmillä. Varmasti käy mielessä, että ehkä tämä ei olisikaan se kaikkein paras vaihtoehto ja pitäisikös katsoa jotain muuta. Mutta kun mainosmies sanoo, että purkkiruoka on parasta lapsellesi, niin tottahan toki se on?! "Steriiliä, tasapainotettua ja sisältää kaiken mitä lapsesi tarvitsee." Olet siis parempi vanhempi kun ostat purkkiruokaa kuin että antaisit saman ruuan ei-purkitettuna? Tai siis joku tämmöinen ajatuskulku minulle tulee mieleen. Totuutta en tiedä. Toivoisin kyllä kuulevani jotain katsantokantoja. Lastenruokayritykset kun eivät ole kuitenkaan mitään hyväntekeväisyyslaitoksia, vaan yrityksiä. Aivan samanlaista tuottoon pyrkivää bisnestä kuin ihan mikä tahansa. Ja mistäköhän rahat vaikka niihin neuvolan esitteiden sponsorointeihin tulee? No tietysti niiltä vanhemmilta jotka sitten ostavat niitä purkkeja "joita neuvolastakin suositeltiin" vaikka siis se neuvolasta saatu esite on firman mainos, ei neuvolan ohje.


Onko todella niin, ettei tule edes mieleen, että ne purkit ovat einestä siinä missä se mikropitsakin. Ei nyt tietenkään sisällöltään täysin identtisiä, mutta einestä silti. Onko markkinointikoneisto onnistunut tehtävässään niin hyvin, että ihmiset oikeasti kuvittelevat antavansa lapsellensa sitä kaikkein parasta käyttäessään purkkiruokia? Vai mikä minulta nyt menee ohi? Harvassa kun kuitenkaan on ne ihmiset jotka ehdoin tahdoin lapsellensa huonoa haluaisivat. Onko epävarmuus omia ruuanlaittotaitojaan kohtaan niin suuri vai miksi kuvitellaan, että se mössö, mistä moni äiti itsekin sanoo ettei söisi kun jo haiseekin niin pahalle, on kuitenkin parempaa lapselle, kuin äidin itse valmistama ruoka? Onko ilmiössä jotain samaa, kuin että annetaan maitoa mieluummin pullosta kuin tissistä, kun pullosta näkee miten paljon lapsi syö ja purkin kyljestä näkee mitä syö.. Eli kun kaikki on jonkun virallisen instanssi laskemaa, se on automaattisesti parempaa kuin mitä itse pystyisi tuottamaan. Vaikka näinhän se ei kuitenkaan ole. Kehitysmaissakin äidinmaito on pääasiassa parempilaatuista kuin korvike. Ja samaan tapaan - kyllä se tuore porkkana tai peruna sisältää paljon enemmän vitamiineja ja hivenaineita kuin sama tavara purkista. Siihen on syynsä, miksi niihin purkkeihin on lisätty niitä vitamiineja, ei siksi että ne olisi sitten parempaa ruokaa lapsellesi, vaan siksi, että valmistettaessa niistä häviää pääasiassa kaikki mitä niissä alunperin oli. Ja se lisäys mainitaan siinä kyljessä mainosmielessä..


Jotenkin näistä tulee niin surullinen olo. Ihmettelen, miksi ihmiset eivät kyseenalaista lapsiin liittyviä asioita. Tai ainakin tuntuu siltä, että autoa tai televisiota ostettaessa kyllä vertaillaan ties mitä, tehdään kyselyjä ja otetaan selvää, mutta näin herkässä asiassa ei luoteta omiin vaistoihin sen vertaa että otettaisiin asioista selvää. Jos lähipiirissä joku syöttää purkkiruokaa, niin sitten tehdään niin myös oman lapsen kanssa "koska kaikkihan näin tekee". Ja sama jatkuu ystävältä toiselle. Kukaan ei kyseenalaista tai mieti miksi pitäisi syöttää pienimmälle purkkiruokaa, ja kun tässähän lukee että "parasta lapsellesi..". Maksetaan valtavia summia korvikkeista, kertakäyttövaipoista ja vauvan/lapsenruokapurkeista, vaikka sillä summalla voisi ostaa ihan koko perheelle pikkuisen parempaa ruokaa.

Ehkä minulta on mennyt joku hyvin oleellinen pointti nyt ohi. Toivon niin. Nämä kun taas jälleen kerran ovat niitä asioita joista ei edes saisi puhua, ettei syyllistä ketään. Vähän niinkuin imetysasiatkin. Kun on erilaisia perheitä ja erilaisia tilanteita. Sitä en vain käsitä, että miksi ei saisi kertoa että jossain lapsiin liittyvässä asiassa on joku juttu pikkuisen pielessä. Ymmärrän kyllä, että äitiys ja isyys on herkkä asia, mutta.. aika moni halusi tietää, että influenssarokotteeseen liittyikin riski sairastua vakavasti. Vaikka siis olikin rokottanut lapsensa. Vaikka olisikin ruokkinut lapsensa pullolla ja purkista, niin eikö sitä haluaisi tietää jos siihen liittyisi jotain riskejä. Vai onko vain parempi pistää pää puskaan, ettei kukaan vain syyllistyisi tai kenellekään tulisi paha mieli? Miten mikään ikinä muuttuisi paremmaksi, jos mitään ei kyseenalaistettaisi tai edes tutkittaisi. Millainen maailma olisi, jos markkinamiesten annettaisi temmeltää täysin vapaasti. Kuinkakohan monessa maassa löytyisi sen jälkeen vaikkapa melamiinia maidosta tmv, kun vain raha ratkaisisi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti